Kaihoisaa joulunodotusta

Jos totta puhutaan, en tänä vuonna odota joulua samaan tapaan kuin yleensä - ainakaan mitä tulee jouluvalmisteluihin. Olemme muuttamassa pois talostamme väliaikaisasuntoon juuri joulun alla ja kaikki on levällään ja kaikki vapaa-aikani on kulunut tavaroiden pakkaamiseen, kierrättämiseen, hävittämiseen ja purkamiseen. Onneksi sukua asuu paikkakunnalla, joten joulutunnelmasta emme jää kokonaan paitsi. Ensi vuonna -jos Luoja suo -vietämme sitten joulua uudessa kodissa. Ja ehkä joskus Limonerossakin :) Ensi viikolla pitäisi käydä jo perinteeksi muodostuvalla joulunalusreissulla etelässä tällä kertaa ystävän kanssa. 

Viime vuonna joulun alla kodissamme näytti tälle. Tosin kuusi ei näy tässä.  Hieman haikealle tuntuu, sillä pidin joulukodistamme. En kyllä epäile etteikö kivaa tunnelmaa saa luotua mihinkä tahansa kotiin ja tärkeintä on kuitenkin se, että rakkaat läheiset ovat ympärillä.

Kuvakulmia..

Mukava alkavaa adventin aikaa kaikille! Kun samoista nurkista tekee postauksia, täytyy yrittää hakea vähän vaihtelua kuvakulmiin ja vinkkeleihin. Muistan kuinka jo pienenä äitini kanssa mallailin joitakin sisustusjuttuja ja huoneen järjestyksiä pää kallellaan. Sama jatkuu yhä.

Ehkä lempikuvauskohteeni kämpillä on tämä olkkarin kohta peileineen ja kuvajaisineen. Tykkään näistä valko-puna-tumma-sinivihreä väreistä tosi paljon. Ehkä tästä värimaailmasta voisi olla hatara aasinsilta adventin aikaankin... Perhereissuilla ei tule aina kasattua sohvaa, koska tässä levitetyssä muodossa mahtuu niin kivasti löhöilemään. Muuten sohva on kyllä siistimpi normisohvamuodossaan ja tilaakin on silloin enemmän.

Värimaailmaa on helppo täydentää halutessan sopivilla esineillä, kuten tällä puulaatikolla, joka kätkee sisäänsä reissuapteekin. Senkin ostin Calle Realin yhdestä pientavara/sisustusputiikista. Putiikeista löytyy aivan upeita esineitä ruukuista peileihin ja puukalusteisiin. Näistä kasaan joskus ihan oman postauksen.

Iltafiilistelyä

Olen hehkuttanut aiemminkin, kuinka paljon pidän ilta-auringon pehmeydestä ja lämpimästä valosta. Jatkan vielä fiilistelyä tämän postauksen verran. Yleensä lomilla lähdemme liikkeelle illallispaikkaa etsimään juurikin hyvissä ajoin ennen auringonlaskua, jotta tuosta ihanasta hetkestä saa nauttia mahdollisimman pitkään. Liian nälkäinen ei saa olla, jottei joltakin mene hermot. Kesällä ei tarvitse edes pitkähihaista vaatetusta. Ei ole liian kuuma eikä palele. Aurinko laskee vuorien taakse ja varjojen ja valojen leikki kylän kapeilla kaduilla on parhaimmillaan taianomaista.

Alla olevat kuvat ovat Frigilianasta. Myös Nerjan illat ovat tunnelmaa täynnä...

Kivasti muistot lämmittävät marraskuun harmaudessakin ja nämä kuvien selaamiset syövät aikaa pakkauspuuhilta. Olemme muuttamassa täällä Suomen päässä ja kylläpä riittää hommaa! Suunnittelen jo mielessäni ensi vuonna joskus valmistuvaan uuteen kotiin pientä ripausta espanjalaista tunnelmaa...

Pimeän sietoa

Rakastan valoa, sillä se näyttää minulle tien. Siedän silti pimeää, sillä se näyttää minulle tähdet.
- kirjoittaja tuntematon

Kuvassa ei näy tähtiä, mutta siinä näkyvät iltavalot, joista pidän kovasti. Juurikin kaikki ihanat kynttilät ja valosarjat tekevät talvikaudestamme siedettävän omalta osaltaan. (Niitä ei voi olla liikaa - ainakin jos pysytään vaaleassa valossa..). Toinen asia ovat kuumat juomat - ja tietysti villasukat! Espanjassakin tarvitsee talvikaudella villasukkia, sillä lattialämmitystä ei monillakaan ole ja laatat ovat jalalle viileät.

Oma oloni on hieman haikea, lähdemme tänään laskemaan maan poveen enoni, jo kolmannen äitini sisaruksen reilun vuoden sisällä. Mutta uskon niihen, että tähtien takana vielä tavataan <3 Se lohduttaa.

Keittiön mini-update

Viime reissulla tuunailimme hieman keittiöön uutta ilmettä teippaamalla osan ovista dc-fix-kalvoilla. En ole varma onko muutos hyvä vai huono, mutta keittiön voi nopeasti muuttaa alkuperäiseen asuun repimällä kalvot pois. Nähtäväksi jää myös, irrottaako talven kosteus kalvot ...Kalvojen asentaminen oli yllättävän hankalaa, mutta lopputulos on takuulla maalaamista siistimpi ja paljon nopeammin tehty. Veimme kalvot Suomesta. Olisi ollut huomattavasti helpompaa, jos olisi ollut saatavilla leveämpää kalvoa. Jätimme ison kaapin ja lokerikot ennalleen. Lisäksi olemme asentaneet kaksi tankoa keittiön välitilaan mukeille ja tuollaisen metallisen "patonkitelineen" keksimme myös. Keittiö on ihan näpsäkkä kokonaisuus :)joskin tuiki tavallinen. Koristekaakelit eivät kovasti miellytä, mutta saavat kelvata. Onneksi peruslaatta on vaaleaa. Väriäkään en pelkää, päin vastoin, mutta tuo pyökki vaan ei oikein iske. Kivitaso on kätevä, kirjavuuskaan ei häiritse. 

Tykkään ostaa kaikki somisteet paikallisilta käsityöläisiltä, kuten tämän pannualusen maalatuilla kaakeleilla. Pikkutavaraputiikkeja on kylässä useita. 

Mukavaa marraskuuta kaikille!