Buenos dias

Terkut sateenraikkaasta Espanjasta! Yöllä oli satanut ja aamullakin tullut pari kuuroa. Täällä on ollut todella kuiva ja kuuma kausi, joten sateesta ei voi olla pahoillaan. Iltapäivästä alkaen pitäisi loppuloman paistaa aurinko :) La Vuelta eli Espanjan ympäriajo on nyt tällä seudulla ja jännäämme, sotkeeko se suunnitelmiamme...

Saavuimme aamuyöllä ja olo on pöpperöinen. Suuntasimme aamupalalle Nerjaan. Ei pöllömmät maisemat.

Espanjalaiset aamiaistavat kevyesti ja juovat kahvin ja syövät palan jotakin hiilihydraattipitoista sen kanssa. Perinteisin syötävä on churro, josta olen ennenkin postannut. Lapset juovat Colacaoa, joka on kaakaota kolalla höystettynä.

Tämä aamiainen siis ei todellakaan ole espanjalaistyyppinen...mutta nälkäiselle ei muu auttanut :)

Benalmadenan perhostalo - kiva retkikohde

Kuopuksemme toive oli tehdä retki Benalmadenan mariposarioon. Toteutimme sen kuumana kesäkuun hellepäivänä, mutta pienestä hikoilusta huolimatta se kannatti.

Mariposario sijaitsee Benalmadenassa melko korkealla ja parkkipaikalta on erinomaiset näkymät alas Costa del solille. Navigaattori toi ongelmitta perille. Liput maksoivat koko perheeltä (2+2) 33 euroa ja meillä oli euron alennuskupongit, joita saa esimerkiksi rannikon kohteiden turistitoimistoista.

Perhostalossa on suuri kosteusprosentti, joten kannattaa varautua ohuella vaatetuksella ja vesipullolla. Rakennuksessa on kyllä myös kiva kahvila terasseineen ja matkamuistomyymälä.

Sitten itse päätähtiin eli perhosiin. Niitä liiteli runsain määrin ja valtoimenaan! Jokunen saattoi laskeutua hiuksille tai olalle, mutta tahallinen kiinniottaminen on kielletty. Maailman suurin yöperhonen löytyy täältä myös ja perhosen kehitysvaiheet ovat kivasti seurattavissa. Paikassa on taianomainen tunnelma. Kasvit ovat myös eksoottisia ja kauniita.

Talossa asustaa myös pikkukenguru, maakilppari ja lisko sekä joitakin undulaatteja.

Viihdyimme paikassa kahvitaukoineen reilun kolme tuntia ja kaikki olimme samaa mieltä : kannatti käydä!

Ihmeellinen meri

Kummalliset kalat liukuvat syvyydessä, tuntemattomat kukat loistavat rannalla; olen nähnyt punaista ja keltaista ja kaikki toiset värit - mutta ihana meri on vaarallisin nähdä, se herättää tulevien seikkailujen janon : mitä on tapahtunut saduissa, on tapahtuva minullekin.

Edith Södergran (Runoja 1916, suom. Uuno Kailas)

Vaikka olen sisämaan asukki, olen jotenkin kaivannut meren äärelle jo nuoruudestani. Ehkä se tulee geeniperimässä. Merta voi katsella kuten tulen liekkiä, se vangitsee ihailijansa huomion. Meri vie aina maailman ääriin asti, toisille mantereille. Meri on myös hurja ja pelottava. Ihanin kaikista on kuitenkin turkoosi meri, joka kuiskii houkuttelevasti kutsua rentoutumaan :)

Ensimmäinen kuva on Nerjan vanhasta kaupungista Calahondan rannalle johtavalta portilta ja alempi kuva on noin 10 kilometriä rantatietä n-340 Nerjasta La Herraduraan päin. Matkan varrella on mahtavia maisemakohtia!

Aamulenkki kylän ympäri

En ole pidempään aikaan postannut itse Frigilianasta kuvien kanssa. No nytpä kutsun sinut mukaan aamulenkille kylän ympäri. Tämä peruslenkkini kiertää kylän eteläpuolitse vievän päätien kautta ensimmäiselle liikenneympyrälle ja palaa takaisin halkoen läpi kylän uuden osan ja sitten vanhan osan. Matkaa voi varioida ja jos haluaa oikein kovan treenin voi vanhankaupungin osalta edetä siksakkia portaita ylös ja alas. Ne näet leikkaavat Calle Realilta  alakadulle useasta kohtaa. Hiki virtaa. Lyhyimmillään ilman ekstrapoikkeamia lenkki on 4 kilometriä ja koska paluumatkalla on nousua ja laskua, aikaa kuluu reippaasti kävellen noin 35-40 minuuttia.

Lähdetään liikkeelle pitkin Av. Carlos Canoa. Oikealle jää näkymät kukkuloille ja viljelmille ja vasemmalla on kylän vanha osa. Matkan varrella on on penkkejä ja pieni suihkulähde.

Kuljemme myös churrokioskin ohi. Sitten matka jatkuu kylän vanhan osan alapuolella pääajoväylän vieressä. Siistiä on ja kauniit maisemat.

Lopulta tulemme liikenneympyrälle ja siitä käännymme kohti kylän uutta osaa. Sen läpi kuljettuamme olemme kylän keskipisteessä Plaza el ingeniolla. Tästä voi jatkaa Calle realia pitkin takaisin.

Kiva kun kiersit kanssani :) Mukavaa viikonloppua!

Sisustusajatuksesta toiseen

Siinä missä ensisijaiseksi päätettyä kylppäriremonttia ei ole edes aloitettu, pohdin jo pikkukyökkiin ilmeenmuutosta. Idea lähti liikkeelle, kun edellisellä reissulla yli kymmenen kiloa appelsiineja käsin puserrettuani himoitsin Smegin sitruspuserrinta. En vielä ostanut aparaattia, kun hinta tuntui aika suolaiselle.

Smegin sivustolla vieraillessani kuitenkin ihastuin myös tuohon punaiseen jääkaappiin. Se sopisi ihanasti pikkuasuntoon (ja hinta kyllä on ihan tönkkösuolainen). Punainen jääkaappi ei taas sopisi pyökkeihin kaappeihin. Näin ajatus etenee...

Samalla mietin, että ennen kun koko keittiö otetaan lekalla alas, voisi värimaailmoita testata muutamalla kympillä dc fixillä. 50-luvun punainen ja kiiltävä valkoinen sopivat jotakuinkin espanjalaiseen värimaailmaan. Kaapit voisi tuunata valkoisiksi. Tämä betonia imitoiva kalvo sopisi tasoille, mutta emme viitsi peittää täyskivisiä tasoja. Yksi arvoitus on, mille lattia näyttäisi vaaleamman keittiön kanssa. Muuten musta, 50-luvun punainen ja valkoinen sopii tähän kämpän yleisväritykseen mielestäni hyvin. Kuten musta-valkoiseen marokkolaishenkiseen kylppäriin, joka edelleen on vasta haaveissa.

Kiva näitä on pohdiskella ja mallailla. Onneksi on yksi lomapätkäkin säästössä, niin pääsee näillä näkymin laittamaan tuumia toimeen.

Ilmassa on uusia alkuja ja häivähdys syksyn tuntua elokuun myötä. Helteiden perään lienee enää turha haikailla, mutta marjastuskelejä ja satoa toivon ainakin. Mukavaa elokuun jatkoa kaikille, toivottavasti huomenna näkisimme kuutamon!