Kaksi keinoa

Muistutan tänään kristittyjen rukouspäivänä (klo 12-13 erityisesti), että meillä kristityillä on kaksi keinoa varsinkin poikkeusoloissa rauhoittaa itseämme ja uskon, että myös vaikuttaa tapahtumien kulkuun ja ne ovat rukous ja Raamatun luku. Jos on vaikea keskittyä, voi vaikka huokailla ja lukea Psalmeja. Tässä muutama kuvien kanssa.

Pysykää turvassa ja pysykää rauhallisina <3

Kaikki se valo, jonka näen.

Tänään havahduin siihen, että olen hyvällä tuulella oikeastaan ilman mitään syytä. Tai paremminkin syitä (hieman itsekkäällekin) murjottamiselle kyllä löytyisi, kun joka ikinen kevään suunniteltu juttu töitä lukuunottanatta taitaa olla peruttu leviävän virustaudin takia. Kuten kaikilta muiltakin.

Sitten tajusin, että aurinko paistaa täydeltä terältä. Mikä ihana asia tämän kaiken keskellä. Meillä suomalaisilla on luonto, johon paeta itsekseen vaikka karanteeneista. Kerrankin mahdollisuus hieman vetäytyä ja rauhoittua todellakin hyvällä omalla tunnolla. Nyt pitää nähdä kaikki se valo (hyvät pienet ja isot asiat), jota ympärillä on. Perheen kanssa tulee takuulla oltua enemmän kuin normaalisti.

Mutta. Elämän on jatkuttava ja on ajateltava myös itsensä ja oman napansa yli. On tehtävä kaikki se, minkä pystyy ilman turhaa ihmisjoukossa liikkumista. Nyt on hyvä suosia nettikauppaa ja tilata jotakin pienyrittäjältä jne. Yhteiskuntaa ei voi pysäyttää kokonaan. Peruselintarvikkeiden ja vessapaperin hullunkurisen hamstrauksen kyllä voisimme lopettaa. Hamstraaminen on yksi itsekkyyden muoto: jos minä vien kaiken, joku muu jää ilman.

Toivon ja rukoilen, että tämä kurimus loppuu pian ja arki palautuu uomiinsa. Sitä odotellessa pestään käsiä, yskitään hih....no kyllä te tiedätte.
Tsemppiä meille kaikille ja pikaista toipumista taudin kohdanneille!

Elämän syklit.

Kaikella on aikansa ja määrähetkensä auringon alla, kirjoittaa Saarnaaja Vanhassa Testamentissa. Ja perään hän kirjoittaa kuuluisat "Aika on" - pohdintansa. Vastakohtia ihmisen elosta, kuolemasta ja teoista ja tunteista.

Olen miettinyt, että ihminen sisimmäässään ja toiminnoissan etsii elämäänsä tasapainon, stabiiliuden, onnellisuuden tuntua ja saattaa sitten  turhautua tässä ponnistelussaan. Sillä elämä on juurikin vaiheiden vuorottelua, tasapainoilua joskus ääripäidenkin välillä ja se saa ollakin sitä. On aika tehdä ja ahertaa paljon ja on aika levätä laakereillaan. On asioita joihin todellakin voi vaikuttaa ja asioita joiden olemassaolon joutuu vain hyväksymään.On aika itkeä silmät päästään ja nauraa vatsa kippurallaan. On ihanaa, jos on saanut kokea vaikka huumaannuttavan rakkauden tai muita järisyttäviä kokemuksia  eikä haittaa jos se tunne ei jatkukaan loputtomiin. Tunteet eivät koskaan jatku loputtomiin.  Sillä onnea on se, että on kokenut, on elänyt, on ehkä oppinut. "Paras on vielä edessä" , sanotaan usein.  Vaikka itsekin toivon näin, näen kuitenkin  voimana senkin, että jotkut maanpäällisen elämämme  parhaat hetket ovatkin ehkä takanapäin. Ne ovat kuitenkin olleet ja muistot eivät katoa, jos vaalimme niitä.  Samalla toki sydämessäni toivon, että onnen hetkiä vielä siunaantuu elon polulle meille kaikille.

Mukavaa maaliskuun jatkoa ja hyvää naisten päivää ❤️!