Haaveesta sittenkin totta

Joillakin haaveillamme on tapana toteutua, jos oikein sinnikkäästi jaksamme pinnistellä niiden eteen. Jotkut ihanat asiat taas saattavat vain mukavasti tupsahtaa eteemme. Osa unelmista on niitä, jotka kannattelevat meitä yli arkisen taaperruksen - ilman että odotammekaan niiden toteutumista.

Oma haaveeni oli jo teini-iässä tämä; pieni piilopirtti lämpimän auringon alla, siellä missä säteet lämmittävät mukulakivikadut ja etäällä välkehtii sinivihreä meri. Ei mitään mahtavaa ja suureellista, vaan kotoisaa ja tunnelmallista. Paikka, jonne karata pimeää ja kylmää - tai vain nauttimaan elämästä
:)

Neljä vuotta sitten aloimme etsiä tätä lomapaikkaa ja silloin lupasin itselleni aloittaa blogin kirjoittamisen, mikäli sopiva asunto löytyy. Ihastuimme jo ensimmäisellä perheemme manner-Espanjan reissulla Nerjaan ja sen ympäristöön ja kierreltyämme eri puolilla Andalusiaa ja Valencian maakuntaa ja katseltuamme lukuisia asuntoja sydämemme valloitti Frigilianan kylä. Tuo kirjaimellisesti valkoiseksi pesty kylä lepää Almijaran vuoren rinteellä kuuden kilometrin päässä Nerjan viehättävästä kaupungista ja "katselee" Välimerelle päin. Ja sieltä löytyi se "piilopirtti". Ostoprosessi on ollut pitkä ja monimutkainen, mutta nyt loppusuora häämöttää.

Tämän blogin tarkoitus on tarjoilla tunnelmapaloja Andalusiasta, tietoa Nerjasta ja Frigilianasta ja ehkä mukaan sekoittuu jotain kotimaistakin ainesta. Asunto vaatii myös ehostusta, joten ehkä kuvien kanssa seuraillaan sitäkin. Blogin nimi tulee sitruunapuusta (limonero), johon minulla on jonkin sortin ihastus tai pakkomielle; sen kasvatusta olen yrittänyt huonekasviksi Suomessa onnistumatta. Mutta tässä kylässä niitä kasvaa kyllä!

Bienvenido a Casa Limonero - Tervetuloa sitruunapuun katveeseen!