Loma-asuntoa hankkiessamme pohdimme, mikä on kipuraja neliöiden suhteen. Mitä kokoa pienempään asuntoon ei enää voi sakkiaan änkeä ilman, että viihtyvyys kärsii. Koska emme harrasta (ainakaan vielä) aktiivista vuokranvälitystä, emmekä halua että kämpän kustannukset nousevat kohtuuttomiksi, turhan isoakaan asuntoa emme halunneet. Verrokkina ajattelimme suomalaisia kesämökkejä.
Kaksio selkeällä huonejaolla (suljettava ovi huoneiden välillä) tuntui riittävälle. Ja nyt kun viime vuodelta takana on yhteensä noin kuukausi lomailua koko perheellä, edelleen koemme mahtuvamme varsin mukavasti. Kun oleilemme koko porukalla, lapset majoittuvat varsinaiseen makuuhuoneeseen ja me vanhemmat nukumme olohuoneessa. Jako on näin järkevin, koska valvomme (tosin en tiedä kuinka kauan!) lapsia pidempään ja kolistelut keittiössä ja toiletissa eivät häiritse sitten. Parvekkeelle pääsee kummastakin huoneesta. Olohuone on riittävän tilava niin ettei vuodesohvaa ole pakko kasata päiväksi. Loikoilukin siestalla onnistuu paremmin :)
En kestä lattioilla lojuvia matkalaukkuja ja puran vaatteet aina heti ensimmäisenä lomapäivänä hengareihin ja laukut pinotaan sisäkkäin ja päällekkäin komeroon. Tästäkin saa tilantuntua. Järjestyksen ylläpito korostuu pienessä asunnossa; kämppä on hetkessä levällään, jos tavaroille ei ole paikkoja. Toisaalta myös siivottavia neliöitä on vähemmän. Kuvissa näkyy myös uusi kokovartalopeili, joka tullaan ripustamaan seinälle niin ikään tilan säästämiseksi.
Lomalla ollaan niin paljon terassilla, altaalla, rannalla ja muuten liikenteessä että hyvin mahtuu napakkaankin asuntoon :D Ja tottakai välillä tunnelma tiivistyy ja kiristyykin, mutta sehän kuuluu elämään.
Tutuille tiedoksi, että syksylle on hyvin tilaa, jos kiinnostaa. Myös syyslomaviikko on vielä vapaana!
Valoisaa kevättalvea kaikille!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti