Olen saanut nauttia viimeiset neljä vuotta luksuksesta nimeltä arkivapaa. Lasteni koulunaloitukset kahden vuoden välein mahdollistivat neljä vuotta, jolloin joka toinen viikko minulla on ollut peräkkäiset perjantai ja maanantai vapaata eli yksi vapaapäivä viikossa. Toki töitä on tehty näiden vapaiden välisinä viikonloppuina aika ajoin. Tämä arkivapaapäivien onni alkoi kiireisen erikoistumisvuoden perään, joten ajoitus oli täydellinen.
Vapaapäivien ansiosta olen ainakin omasta mielestäni ollut leppoisampi tyyppi ja helpommin inspiroituva. Rauhallisina vapaa-aamupäivinä on ollut aikaa kuskata lapset kouluun, siivoilla omaan tahtiin (tai olla siivoamatta), hoitaa asioita, käydä lounaalla, lueskella kirjoja ja haaveilla. Ja iltapäivällä on saanut laitella välipalat koulustapalaajille <3 Loma-asunnon etsiminenkin osui tähän ajanjaksoon - lievä harmistus onkin nyt siitä, että enää ei ole pitkiä viikonloppuja, joilla lennähtää "mökille"... Ehdottomasti koen saaneeni vapaapäiviltäni enemmän kuin mitä olen rahallisesti palkassa menettänyt.
Kesälomakauden jälkeen alkaa sitten arki kokopäiväisenä virkanaisena. Toivottavasti olen sen verran kasvanut näinä vuosina, että osaan paremmin lukea voimavarojani. Toivottavasti osaan iltaisin ja viikonloppuisin irrottautua lomalle ja pitää kiinni motostani "olen lomalla aina silloin kun en ole työpaikalla". Ja onneksi niitä oikeita lomiakin on aika-ajoin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti