Tasan sata

Ajattelin julkaista keittiöaiheisen postauksen, mutta huomasin samalla, että seuraava postaus on sadas! Tuntuu hassulta, että olen tehnyt jo niinkin monta juttua rakkaasta lomapaikastani. Toisaalta yhtä sun toista kirjoitettavaa on vielä mielessä. Tälläinen kevyt harrasteblogi on kyllä ihan mukava ylläpitää; ei mitään pakkoa, vaan inspiraation mukaan voi edetä. 

Sadannen postauksen kunniaksi seuraa perässä muutama kuva lempijutuistani kylässä. Ovet, kukat, valkoiset talot, sokkeloiset kujat, punaiset tiilikatot ja ilta-auringon pehmeys. Kaikkia noita on nyt syksyllä erityisen ikävä. Kuten myös kumarassa oviaukoissaan touhuavia mummoja ja suorissa housuissa, kauluspaidassa, hattu päässä (aina!)ja keppi kädessä kulkevia ja kohteliaasti tervehtiviä pappoja. Kukon kieuntaa aamuisin, tapaslautasia, chorrokioskia...listaa olisi helppo jatkaa.  

Kovaa vauhtia kuljetaan myös kohti Tasan sata -päivää. Siinäpä aihe suomalaisella olla kiitollinen ja ylpeä. En varmasti osaisi iloita mahdollisuudesta palata lomailemaan, jos minulla ei olisi tätä kotimaata turvana.

Voimia kaamokseen <3