lauantai 24. marraskuuta 2018

Mitäs sitten, blogiseni?

Blogin kirjoittamista on tullut kohta kolme vuotta täyteen. Kirjoittaminen on ollut mukavaa, koska lukijoita on ollut kivasti tähän syksyyn asti ja kirjoituksista on ollut ainakin jotain hyötyä tai inspiraatiota Frigilianan kävijöille. Ennen kaikkea olen kirjoittanut blogia itselleni. Olen siirtänyt mieleni ja ajatukseni aurinkoon myös synkeinä syksyn päivinä ja fiilistellyt uudestaan kivoja kokemuksia.

Olen halunnut pitää blogin varsin huomaamattomana ja siksi olen jakanut postaukset vain Facebookiin kavereilleni, en niitäkään julkisena. On toki jonkin verran lukijoita, jotka tulevat blogiin eri reittiä. Uudet Facen muutokset ovat tehneet sen, että aikaisempaa pienempi joukko ihmisiä katsoo enää omia julkaisujani ja blogin lukijoiden määrä on yhdessä kuukaudessa laskenut alle viidennekseen aiemmasta. Olin ajatellut että lukijoiden määrä ei vaikuta minuun, mutta kyllä se vähän vaikuttaa. On mielekkäämpää kun lukijoita on joukko verrattuna kouralliseen. Hmm. Suuria määriä en siis edes halua. 

Jatkossa blogi päivittyy lähinnä retkiaiheisilla postauksilla ja todennäköisesti harvemmin. Tai joskus jollain muullakin aiheella. En ole ottanut tästä mitään paineita enkä ota jatkossakaan. Kiitos uskollisille muutamille lukijoille❤️ ja kiitos kämpällä vierailleille siisteille ystäville. On ollut ilo pitää vieraita!

P. S kuvassa yllä kukaan ei ole hukkumassa, vaan tyttöni pulikoimassa :) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti