Väristyksiä Córdobassa -upeat päänähtävyydet esittelyssä

Córdoban ehdoton päänähtävyys on La Mezquita. Tuttavani oli kehunut sitä vaikuttavammaksi rakennuksesi, jossa hän on käynyt ja itselläni se nousee kärkikastiin myös. Maurit rakensivat tämän upean moskeijan ja se valmistui 900-luvulla. 1200-luvulla kristityt valloitivat sen ja muuttivat sen katedraaliksi.

La Mezquitan tunnusomaisin piirre ovat upeat holvikaaret ja jaspiksesta, onyxista, marmorista ja graniitista tehdyt pylväät. Kaaria on noin 800. Näiden lomassa kulkeminen sai aikaan minussa tunneväristyksiä ja tuntui kuin olisi siirtynyt satoja vuosia ajassa taaksepäin. On käsittämätöntä, miten ihmiset ovat pystyneet muinoin saamaan aikaan niin siistiä, yksityiskohtaista ja mahtipontista jälkeä.
Pääsymaksu joka päivä auki olevaan La Mezquitaan on 10 euroa, mutta aamuisin 8.30-9.30 on ilmainen tunnin vierailuaika. Tunti riittää vierailuun juuri ja juuri. Nähtävyys on auki päivittäin ja sisäpihan appelsiinipuutarhassa voi kulkea ilmaiseksi. Tuo on varmasti talvella appelsiinien aikaan ihana paikka! Uljaat sypressit ja palmut kaunistavat sisäpihaa myös.

Luonteva tapa on jatkaa seuraavaksi ylläolevassa kuvassa näkyvään Torre Campaneroon eli La Mezquitan kellotorniin. Sinne pitää varata valmiiksi 30 minuutin vierailuaika tornin ovelta. Sisäänpääsy on 2 euroa ja torni nousee 40 metriin, joten helteessäkin jaksaa kavuta sinne. Tornin sisäänpääsyikäraja on 7 vuotta. Tornista näkee upeasti juuri La Mezquitan sisäpihan ja koko kaupunkia, ainostaan Puente Romana-silta jää rakennusten katveeseen.

Yksi kuvatuinpia kohtia kaupungissa on Calleja de las flores. Tämä pieni kapea kadunpätkä aukeaa kohti Torre Campaneroa ja kadulla on aina joku ottamassa selfietä tai kuvia. Seinille on kiinnitetty sinisiä ruukkuja, joissa on punaisia pelargonioita. Kaunein tämä pikkukatu näkymineen on alkuillan auringossa kun katu kylpee valossa, itse kävimme aamupäivällä. Kadulla sijaitsee muuten upea nahkagalleria, suosittelen piipahtamaan!

Kävimme välillä pakkaamassa tavarat hotellilla (olimme heränneet early birdeinä) ja sitten matka jatkui Alcazar de los Reyes Cristianokseen eli kristittyjen kuninkaiden linnoitukseen. Tämä nähtävyys on ennenkaikkea puutarha-alue ja parhaimmillaan siis kukkivana kesäaikana. Pääsymaksu on 4 euroa ja paikka on kiinni maanantaisin. Iltaisin järjestetään Noches Mágigas eli jonkinlainen multimediaesitys linnalla.
Myös ylös linnantorniin pääsee kiipeämään ja sieltä avautuu kauniit näkymät puutarhaan. Kuljeskelimme varjoja myöten kasveja ihaillen. Vietimme aikaa täällä reilun tunnin ja sen jälkeen alettiin olemaan jo reilusti lounasajan korvilla.

Olimme painaneet mieleen La Bicicleta-ravintolan ja kävimme tarkistamassa olisiko siellä meille pöytää. Onneksi oli! Paikka ruokineen toi minulle mieleen boheemit ja trendaavat Nycin brunssipaikat! Simppeli ravintola oli koristeltu polkupyörin ja siellä oli kivoja pieniä sopukoita. Mehut olivat aivan älyttömän hyvä. Oma mehuni oli rypäle-päärynä-lime, nams. Kannattaa siis ehdottomasti ostaa täällä mehua! Söimme maukkaita patonkeja lounaaksi.

Iltapäiväkahvit joimme Hyggessä, joka oli kuin pala Köpistä Andalusiassa. Reissun ylivoimaisesti kalleimmat kahvit ja kakkupala (yhteensä 7,20e...)löytyivät täältä, mutta hyvää oli.

Allaolevat kuvat antavat hyvää yleiskäsitystä. Córdobassa on mukava väljää, autenttisen espanjalaista ja kaunista. Näiden päänähtävyyksien lisäksi on vaikka kuinka muutakin nähtävää. Suosittelen erittäin lämpimästi parin päivän piipahdusta sinne.