Päälaellaan

Erikoinen kevät on saanut aikaan omituisia ilmiöitä omassa elämässäni. Olen alkanut neuloa - asia, jota en tee koskaan keväisin. Neulominen auttaa kokoamaan omaa mieltä, rauhoittumaan ja valmistuva tekele synnyttää mielihyvää ja odottamisen iloa. Vielä yksi rivi...

Olen lenkkeillyt enemmän kuin varmaan koskaan enkä ole pelannut tennistä juuri yhtään. Normaalisti on täysin päinvastoin. 

Olen rauhallisempi ja tyytyväisempi työpäivinä kuin vapaapäivinä. No ehkä tämä ei koske aamuja, hitaat aamut ovat kyllä tärkeitä. Kotona ollaan nyt niin paljon, että viikonloppuna alkaa tuntua, jotta melkein liikaakin. Kaipaan vaihtelua. Suunnitelmia. Toimintaa. Enkä tarkoita sillä nyt kaappien siivousta ja konmaritusta. Pihahommia tein jo kaiken mitä tähän mennessä voi, ja lähes toivon jo rikkaruohojen puskemista 🙈 Inhokkkihommat kyllä lykkääntyvät koronakaudellakin, kuten ikkunanpesu ja terassilautojen käsittely.. 

Olen alkanut seurata Espanjan asuntomarkkinoita. Tämä oli tauolla monta vuotta ja olen sanonut ettei yhtään kiinnosta lähteä myynti-ja ostorumbaan uudestaan. Seuraan putoavatko hinnat ja pohdin että jos lennot kallistuvat, olisi ehkä kivaa viettää isommassa asunnossa pidempiä aikoja, vaikka koko kaamosaika. Aivan päätöntä touhua siis täällä.

Kaikesta huolimatta olo on kiitollinen. Moni asia on hyvin ja kesä on tulossa. Ehkä rajoitukset kevenevät, ehkä edes jouluksi pääsen lomakotiin. Minä kyllä olen ensimmäisten joukossa, joka maski naamalla jonottaa koneeseen pääsyä, kunhan se on sallittua ja riittävän turvallista. Korona, please leave the planet.

Iloa toukokuuhun kaikille lukijoille ☀️