Entä jos lomailisin yksin?

Olen aika seurallinen ihminen ja en ole ikinä ollut lomamatkalla yksin. Nuorempana kyllä lensin yksin joskus kaverin luo. Monesti perheenä reissatessakin meillä on ollut ystäväperhe seurana. Nyt kun omistamme loma-asunnon, on mahdollisuus lähteä helposti lomalle tuttuun ympäristöön. Olen tehnyt mielikuvamatkoja itsekseni, mutta toisin kuin puolisoni en ole vielä kertaakaan uskaltautunut matkaan yksin.

Entä sitten jos lähtisin yksin?

Ainakin lentäisin päivälennoilla, jottei tarvitsisi olla vuokra-auton kanssa tien päällä yöllä.

Ottaisin mukaan muutaman hyvän kirjan ja lukisin kirjoja terassilla ja rannalla. Espanjassa ei näe ihmisiä lukemassa kirjoja kahviloissa tai tapaspaikoissa, koska Espanjassa ei olla yksin noissa paikoissa! Ehkä hakeutuisin niihin kylän pieniin ruokapaikkoihin, joissa voisin harjoitella espanjaani henkilökunnan kanssa :)

Kiertäisin maleksien ja nautiskellen kaikki ihanat pikkuputiikit ilman että kukaan hoputtaisi minua eteenpäin.

Kokeilisin kuntokeskuksen jumppia ja zumbaa, joista kantautuu mekkala kauas ulos.

Kävisin alakadun tai Nerjan kauneushoitolassa kynsihoidossa ja hieronnassa.

Jos olisin pidempään, osallistuisin saman korttelin kielikoulun jollekin keskustelukurssille.

Söisin vuohenjuustosalaatteja lounaaksi ja tulikuumia mausteisia katkarapuja illalliseksi.

Kulkisin kameran kanssa ja kuvailisin tunnelmia ja maisemia.

Suomen säät ovat olleet kyllä nyt niin talviset, että kaipaan tavallista enemmän etelään. Vaikka rakastankin Suomen normaalia kevättä. Edellisestä reissustakin on jo vierähtänyt monta kuukautta. Ilolla odotan seuraavaa lomaa ihanan ystävän kanssa!