torstai 26. lokakuuta 2017

Tasan sata

Ajattelin julkaista keittiöaiheisen postauksen, mutta huomasin samalla, että seuraava postaus on sadas! Tuntuu hassulta, että olen tehnyt jo niinkin monta juttua rakkaasta lomapaikastani. Toisaalta yhtä sun toista kirjoitettavaa on vielä mielessä. Tälläinen kevyt harrasteblogi on kyllä ihan mukava ylläpitää; ei mitään pakkoa, vaan inspiraation mukaan voi edetä. 

Sadannen postauksen kunniaksi seuraa perässä muutama kuva lempijutuistani kylässä. Ovet, kukat, valkoiset talot, sokkeloiset kujat, punaiset tiilikatot ja ilta-auringon pehmeys. Kaikkia noita on nyt syksyllä erityisen ikävä. Kuten myös kumarassa oviaukoissaan touhuavia mummoja ja suorissa housuissa, kauluspaidassa, hattu päässä (aina!)ja keppi kädessä kulkevia ja kohteliaasti tervehtiviä pappoja. Kukon kieuntaa aamuisin, tapaslautasia, chorrokioskia...listaa olisi helppo jatkaa.  

Kovaa vauhtia kuljetaan myös kohti Tasan sata -päivää. Siinäpä aihe suomalaisella olla kiitollinen ja ylpeä. En varmasti osaisi iloita mahdollisuudesta palata lomailemaan, jos minulla ei olisi tätä kotimaata turvana.
Voimia kaamokseen <3

torstai 19. lokakuuta 2017

Päiväkahville Torroxiin

Nerjasta ja Frigilianasta seuraava kylä Costalle päin on Torrox, jossa on sekä rantaosa hieman tylsine kerrostaloineen ja sitten vuoren rinteellä on kylän vanha osa.

Ajelimme tänne vanhaan kaupungin osaan vuoritietä MA-5105 Frigilianasta, noin 30 minuuttia kului 15 kilometrin matkaan. Kirkkaalla säällä maisemat ovat upeat. Tie on kapea, mutta ei liian pelottava kuitenkaan. Motaria pitkin kylälle karauttaa nopeammin ja helpommin(tylsemmin).

Torrox on mielestäni lounaan tai päiväkahvin mittaiselle retkelle sopiva kohde. Kaupunki ylpeilee Euroopan parhaalla ilmastolla. Ehkä siinä jotakin perää onkin, sillä puolipilvinen päivä kirkastui heti Torroxiin päästyämme.

Kylässä kannattaa kiertää kapeita kujia ja lounastaa tai kahvitella aukion ihanien sateenvarjojen alla. Näitä kuvia ei ole mitenkään mukattu.

Andalusiasta löytyy kymmenittäin ihania kyliä ja tavoitteeni on, että jokaisella pidemmällä reissulla kävisi ainakin johonkin tutustumassa. Noin 100 kilometrin päässä Malagasta pohjoiseen sijaitsee esimerkiksi Montefrio, jonka National Geographic -lehti valitsi vuonna 2015 kymmenen koko maailman kauneimman kylän/maiseman joukkoon. Tässä vielä pari Torrox-kuvaa. Mukavaa viikonjatkoa itse kullekin :)

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Saanko esitellä

Tässä lomieni uusi ilostuttaja Smegin sitruspuserrin! Pitkään pohdinkin raaskinko satsata tälläiseen kapistukseen, mutta kun lähes kymmenen kiloa pusertamista tuli täyteen edellisellä perhelomalla, tuli mittanikin täyteen. Ja kun tämän pusertimen näin näyteikkunassa, eivät muut enää kelvanneet :D

Puserimen simppeli idea on, että kädellä pidetään sitruksen puolikasta paikoillaan kun puserrin pyörittää "teräosaa". Mehut saa tehokkaasti talteen. Lopuksi huuhdotaan/ pestään irto-osat seuraavaa käyttöä varten.

Tämä kamu takaa, että appelsiiniverkkopussien rahtaaminen lomilla ei tule loppumaan. Ja vieraat saavat hyödyntää aparaattia toki myös :)

Kaikille syyslomaa odottaville mukavaa lomaa!! Ja voikaa muutkin hyvin :)

lauantai 7. lokakuuta 2017

Kylän uusi suklaakahvila Levi Angelo

Voi sentään kuinka ilahdutti huomata, että Frigilianasta löytyy nykyään ihan oikea chocolatier! Suklaakahvila sijaitsee Plaza de las tres culturas aukiolla. Paikasta saa taideteosmaisia suklaaleivonnaisia ja makeisia, kaakaota, kahvia ja viiniä ja myös hedelmäpohjaisia syötäviä ja kahvila on auki melko myöhään, iltayhteentoista (ainakin sesonkina oli). Illallisen jälkeen pala makeaa on kiva käydä nauttimassa aukion menoa seuraten. 

Kaikki maistui erinomaiselle ja hintataso on mielestäni kohtuullinen. Herkkujen laatu vastasi hyvin suurkaupunkien suklaakahviloita vähintäänkin. Sokeripöllyssä en tajunnut ottaa paikasta edes yleiskuvaa. Makea suositus tälle siis :)

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Toisessa päässä terassia

Loistavaa lokakuuta kaikille! Syksy on jo tosiaankin pitkällä...

Pienoinen terassipostaus tällä kertaa. Lähes kaikki terassia koskevat juttuni ovat olleet ruokaryhmään liittyen. Terassin toisessa päädyssä on väliaikaisratkaisuna  kaksi aurinkotuolia, jotka ovat kevyet ja raahattavissa helposti uima-altaalle. Kuvassa näkyy vain yksi, kun toinen on juurikin altaan reunalla. Vaikka aurinkotuolit ovat vähän heppoiset, niissä pääsee aivan mahtavaan makuuasentoon tai puoli-istuvaan asentoon. Bougainville on terassilla silloin kun olemme paikan päällä. Se on kyllä Välimeren alueen ykköskasvi, niin kaunis ja nopeakasvuinen. Terassin tästä päädystä on kulku makuuhuoneeseen.

Vihreät kaihtimet ovat tulleet tiensä päähän ja olen pohtinut laittaako niiden tilalle jotakin. Joillakin naapureilla hulmuaa parvekkeiden aukoissa verhot, jotka välillä sidotaan kiinni. Puolisoni on pohtinut jopa terassin tämän päädyn eristämistä ylimääräiseksi nukkumistilaksi (kesäaika), mutta itse en ehkä halua puolittaa terassia...Terassi on meillä paljon käytössä ja se tuo tärkeää lisätilaa vähintään yhden huoneen verran, toisessa päässä syödään ja toisessa löhöillään.

Tällä hetkellä Espanja tuntuu kaukaiselta. Onneksi kämpällä käy muutakin porukkaa, niin ei tarvitse paikan olla tyhjillään kovin pitkiä aikoja. Itsekin pääsen vielä kertaalleen käväisemään Espanjassa tämän vuoden puolella, sitä odotellessa. Syksy ei ole minulle sitä luontevinta aikaa, mutta onneksi on monia asioita, joilla keventää syksyn harmautta.

torstai 21. syyskuuta 2017

Kotikatu

Tässä muutama kuva kotikadultamme. Näin kauniisti kukkivat kiinanruusut (?) syyskuun alussa. Kadulla on myös pieni kappeli. Kun katua jatkaa eteen päin, pääsee vanhan kaupungin halkovalle Calle Realille. Kaikki on kivasti kävelymatkan päässä. Sadan metrin säteellä asunnolta ovat pienet ruokakaupat, kauneushoitola, pesula, sekatavarakauppa, laattaliike, taidegalleria, ravintola, autokorjaamo  jne. Hengissä pysyisi, vaikka ei olisi autoa käytössä. Torille ja kylän keskeisimmille paikoille (pankki, automaatit, apteekki) on reilu kilometri. Nerjaan kämpiltä ajaa reilussa kymmenessä minuutissa.

Mukavaa viikonloppua  kaikille! Itsellä on ollut aktiivinen viikko, joten viikonlopun breikki tulee tarpeeseen :)

torstai 14. syyskuuta 2017

Illan tullen

Yksi merkittävä asia, josta Espanjassa pidän, on vuorokausirytmin selkeys. Ja tällä tarkoitan valoisa-pimeä -rytmiä. Päivällä saa yleensä nauttia reilusta valosta ja yöllä on pimeää. Hämärän aika on lyhyempi kuin Pohjolassa. Nukun Espanjassa lähes aina hyvin. Talvellakin valoisia tunteja tulee noin 10. Tällä on pakosti mielenterveydellisiä vaikutuksia.

Tässä muutamia hämärän kuvia. Tykkään tunnelmoida kynttilöiden kanssa ja käyttää epäsuoraa tunnelmavaloa. Kattolamput ovat yhä hiven kammottavat halogeenit. Erityisen mukava fiilis on terassilla hämärässä.