Eräänä kauniina sunnuntaipäivänä

Iloista pääsiäistä kaikille! Ainakin täällä keskisessä Suomessa sitä on vietetty aurinkoisessa säässä.

Muistelen tässä myös reissumme sunnuntaita, joka myös oli enimmäkseen aurinkoinen ja sisälsi ihanaa spontaania vaeltelua kylässämme ja sen liepeillä. Monesti juuri suunnittelematon haahuilu on rennointa ja antoisinta. Tervetuloa mukaan!

Kiertelimme Frigilianan kujia ristiin rastiin. Kahta samanlaista kukkaruukkuasetelmaa ei muuten kylästä löydy :)  Nousimme ylös kylän linnoituksen raunioille, jonne oli ilmaantunut uusi kyltti 🤭 Alueella saavat kaikki kulkea vapaasti, mutta koska sen hallinnoijalla on aaseja, niistä varoitetaan. Harmittomia veikkosia ovat olleet - tähän asti... Kuva on ystäväni Terhin ottama.

Kukkulalta laskeuduimme kiertelemään putiikkeja. Päiväturistit käyvät myös sunnuntaisin ja pikkukaupat kannattaa pitää auki. Ryysistä ei ole. Muutamasta kaupasta on tullut vakiosuosikkejani. Tässä kuvassa olevasta putiikista ostin tyynynpäällinen. 

Esittelin naisille myös paikan, mistä harkitsimme asunnon ostoa ennen nykyisen löytymistä. Rakennus on ikiaikaisen vanha eikä asunnossa ollut terassiakaan, saati uima-allasta. Mutta tunnelmaa metrin paksuine seinineen ja kauniine näkymineen olisi toki ollut. Ovi on myös niin kaunis. Postauksen ylin kuva onkin siitä edestäpäin.

Nälkä alkoikin jo kurnia ja päädyimme lounastamaan yhdessä vakiopaikoistani, Plaza 45:ssa. Tapaksista riitti kaikille.

Ravittuna riitti energiaa ja kuljimme alas kylän pohjalle joenuomaan, josta lähtee monta vaelluspolkua. Taisimme eksyä hieman omille poluille, mutta onneksi "paimen" sauvoineen johdatteli meitä :)

Kahvihammasta alkoikin aloeitten seassa rymistellessä kolottaa ja suuntasimme kupposille suklaaherkkujen kera. 

Mitä mukavin olikaan tämä iltapäivä! Mukavaa pyhien jatkoa kaikille!

Andalusian kevät

Ihana reissu on takana ja vaikka sää vaihteli sateesta paisteeseen, se ei juurikaan lomatunnelmaa latistanut. Saimme maistaa palan Andalusian kevättä ja se maistui erityisesti mansikoille, söimme niitä todella paljon, kilokaupalla. Sitruspuiden tuoksu taas kantautui nenään. Siitepölyt eivät vaivanneet ainakaan minua. Kesäkuu on Espanjassa itselleni pahin siitepölyn suhteen. Kuvista useat ovat ystäväni Terhin ottamia.

Malagassa kukki tällainen ahkeraliisan näköinen kaksivärinen puu. 

 Tämä pulloharjakukaksi ristimämme kukka oli loistossaan ympäri kylää. Punaisen sävy on todella intensiivinen.

Vuorilla kukkivat useat yrtit kuten salvia ja rosmariini ja villirucola tuoksui. Ylhäällä kasvillisuuden käydessä niukemmaksi kasvoi mehikasveja, havuja ja heiniä. 

Tästä alla olevasta maisemasta ja kuvasta tuli mieleen takavuosien Heidi -tv-sarja. 

Unikkoja oli myös kukassaan. Miten yksittäinen unikko voikin hallita maisemaa? Näiden kuvien myötä mukavaa pääsiäisen aikaa kaikille! 

Vitsit mikä seikkailupäivä.. Ja pari sanaa totuuksista kuvien takana

Verkkaisesta ja mukavasta sunnuntaipäivästä olisi ihania kuvia ja sanasia jaettavaksi, mutta pakko oikaista suoraan tuoreeltaan tämän päivän tapahtumiin. Nimittäin... vaikka Frigiliana on juurikin niin suloinen ja kaunis kuin kuvat kertovat, ei välttämättä sama päde joka paikkaan. Kun kauan odotettu Capileiran vuoristovaellus jäi sään takia toteutumatta, suuntasimme intoa puhkuen Granadan suuntaan Santa Fen kuumille lähteille. Sitä kun oli suuositeltu monessa kirjoituksessa ja oppaassa! Andalusiassa on monia kuumia lähteitä ja nuo sopivat sijainniltaan suunnitelmiimme. Lähteet ovat autolla saavutettavissa, hiekkatietä on loppumatkasta pari kilometriä. Lähteet sijaitsevat kauniilla tasangolla oliivilehtojen keskellä ja horisontissa siintävät lumihuippuiset vuoret. Ja tällaisia kuvia sieltä saa (ystäväni ottamia nämä kuvat)

Mutta. Perille päästäksemme kuljimme sateiden jälkeen mutavelliksi muuttuneiden alueiden läpi luikastellen ja kengät perinpohjin sotkien. Alueella majailee hippiporukoita ja alasti kulkeva kylpijämies  tulikin heti vastaan. Paikka on aivan k18-tasoa tämän takia. Lisäksi ihmiset ovat pilanneet roskaamalla luonnonkauniin paikan ja parkkeeraamalla autoja lähteiden viereen. Mutta sinnikkäät naiset eivät luovuttaneet. Kylvimme 38 asteisessa mineraalivedessä olosuhteita uhmaten ja saimme onneksi olla ihan rauhassa. Vesi tuoksui jonkin verran rikille ja kihelmöi ihon kuivia kohtia. Vesi tekee kuulema hyvää ihotulehduksille. Ihmettelimme miten ihmiset ovat onnistuneet rajaamaan kuvansa niin hyvin, että kaikki epäkohdat tulivat yllätyksenä. 

 Tässä kuvassa näkyy totuus paremmin. Seuraavalla kerralla, jos mielin kuumille lähteille, suuntaan Alhama de Granadaan ja pääsymaksulliseen huollettuun paikkaan.

Mutta olipahan tämä melkoinen kokemus ja monet naurut saimme jo tänään. Jatkoimme upeaan Sierra Nevadan ostoskeskukseen ja sieltä ajoimme Salobreñan kautta N340-tietä maisemia ihaillen Nerjaan. Tänään on ollut ihan hyvä sää. Jopa 19 astetta ja vaihdellen aurinkoa ja pilveä. Loma on ollut todella kiva! 

Kevätlomalla!

Ihanasta Suomen kevätkelistä suuntasimme tänne Andalusian tällä kertaa hieman epävakaampaan säähän mahtavalla kolmen naisen porukalla. Mottona meillä on painella autolla sinne missä on paras keli - tai olla paikoillaan. Saimme vuokraamosta alle tehdastuoreen crossoverin, mikäs siis ajellessa. Ensimmäisen päivän aamu valkeni kuitenkin oikein kauniina. Tässä aamupalan tunnelmia.

 Suuntana oli tänään Malaga. Ihastelimme maisemia Gibralfarolla, lounastimme legendaarisessa El Pimpissä 🤭(palvelu oli hidasta, porukkaa paljon ja ruokavalinta ei mennyt putkeen), shoppailimme ja kahvittelimme. 

Illalla vielä paikallisen pizzerian kautta kotiin. 

Toisin silmin upeita kuvia!

Useat ystävät ja muutamat sukulaisemme ovat lomailleet Frigilianassa ja olen saanut välillä upeita kuvaviestejä tervehdyksinä. Jännä huomata, miten erilaisia kuvakulmia eri ihmisillä on. Jo puolisoni kuvat ovat ihan erilaisia kuin minun.

Nämä mieheni ottamat kuvat Nerjan rannoilta ovat mielestäni tosi hienoja ja ne on muuten otettu helmikuun alussa. Alimpana oleva kuva usvaisesta Frigilianasta  laaksoon on mielestäni ihan maaginen. 

Ystäväni Terhi on myös huipputaitava luontokuvaaja ja tässä muutama hänen syyskuinen otos. 

Ylin kuva on Torroxin kylään vievältä tietä otettu kuva Frigilianaan päin, seuraava on Rio Chillarin kanjonikohdasta. Kukkiva puu on Nerjan tippukiviluolilta ja alin kuva on asunnon parvekkeelta otettu. Alla oleva kuva on kännykkäotos kämpältä ystävältäni. Itseasiassa näiden kaikkien kuvaajien kanssa on luvassa reissua samaan kohteeseen. 

Kuvien julkaisuun olen pyytänyt luvat. Mukavaa maaliskuun loppua kaikille🌞

Päiväretki Tangeriin osa 2 - värien Marokko

Tangerin retken unohtumattominta antia oli 4 ruokalajin lounas marokkolaisessa perinneravintolassa. Ravintola oli kauniisti sisustettu ja ruuat olivat hyviä. Alkuruuaksi oli mausteinen kasviskeitto, sitten kebabtikut ja pääruuaksi oli couscouskanaa ja lopuksi makea leivonnainen minttuteen kera. Vanhoista miehistä koostuva bändi soitti paikallisia sävelmiä.

Ravintolasta jatkoimme mattokauppaan, jossa meille esiteltiin toinen toistaan upeampia mattoja. Kaupassa oli oikea värien ilotulitus ja 1001 yön tunnelma. Mieheni erehtyi kysymään mattojen hintoja ja voi sentään että meidän oli lopulta vaikea päästä kaupasta eteenpäin. 

 Mattokaupan jälkeen tutustuimme vielä tangerilaiseen apteekkiin ja myyntipuheet syleilivät universumia. Apteekin tuotteiden käytön jälkeen ei kenenkään pitäisi olla väsynyt, ryppyinen eikä kipeä. Mukaan lähti moroccan oilia. Lopun aikaa kiersimme vielä medinaa, kuuntelimme tietoiskua kaupungin historiasta. Retken loppua kohti meitä ympäröi suureneva parvi kaupustelijoita. Näitä ei varmasti olisi, jos liikkuisi itsekseen ja esimerkiksi huivi päässä. Napakka "no thanks"kyllä uskottiin. 

Olimme Afrikan mantereella noin 6 tuntia. Matkoihin meni odotteluineen lähes sama. Silti retki kannatti. Kuvattavaa olisi ollut vaikka kuinka ja kantaja jos olisi mukana ja paksu lompakko, niin Atlas-vuoristossa kudotut matot olisivat upeita tuliaisia. Ruoka yllätti perheemme, koska se kelpasi teiniportaallekin. Sää helli meitä. Miinuksena siirtymäodotelujen lisäksi luettelisin kauppiaitten innokkuuden ja typerähkön kameliratsastuksen. Tämän reissun jälkeen minua kiehtoo Marrakech, jonne voisi suunnata joskus muutaman päivän matkalle. 

Kiva retki oli osuva päättää oppaamme sanoihin Espanjan puolelle päästyämme "Mi querida España", rakas Espanjani. Afrikan maalla oli kuitenkin muukalaisolo.

Ehkä joskus käymme myös Espanjan omistamilla Afrikan alueilla Melillassa tai Ceutassa.