Hurja säävuosi

Tämän vuoden aikana on saanut helposti aihetta  keskusteluun säästä. Suomessa oli upea luminen kunnon talvi ja perään pitkä, kuuma kesä. Syksyllekin on riittänyt valoa ja erityisen hehkuva ruska ja nyt jo ainakin täällä Keski-Suomessa ensilumikin. Kunnon vuodeajat! Suomalaisella ei siis ole nyt valittamista.

Espanjassakin on saatu ihmetellä säätä. Talvi oli tavallista viileämpi ja itsekin saimme kokea hiihtolomalla miltä tuntuu ottaa vettä saavista niskaan. Facebook-sivusto on varoittanut minullekin sateista ja myrskyistä pitkin syksyä. Tämä on meidän lyhyehkön Espanjan tarkkailuajan ensimmäinen vuosi, kun sää on aiheuttanut välillä mylläkkää. Perinteisesti sään suhteen pomminvarma lomakuu syyskuukin tarjosi välillä kaatosateita lämpimän ja aurinkoisen kelin välissä. Heinäkuun ja elokuun lomilla tosin oli sitä perinteistä kuumaa keliä.

Mutta sellaista se on luonnon kanssa ja tuskin ihminen on ainakaan ollut teoillaan tasapainottamassa tätä kehitystä, vaikka toki historian juoksussa ilmastokaudet ovat vaihdelleet ihmisestä riippumattakin. No, luonto jatkaa elämäänsä aiheutti ihminen toimillaan sille harmia tai ei ja sään joudumme sitten ottamaan vastaan sellaisena kuin se tulee. 

Mielenkiinnolla odotan, onko talvikauteen osuvalla lomallamme lunta tai keliä laskettelemiseen Sierra Nevadalla. Jos ei ole, sitten keksitään muuta. 

Sää, mikä oiva syy kantaa kutimet ja kirjat lomalle kuin lomalle! 

Aj'että mulla alkaa olla noita aamuisia porrastreenejä jo ikävä.

Skyfall

Elämä tarjoaa välillä hetkiä ja joskus pitkiäkin vaiheita,  jolloin taivas tuntuu putoavan niskaan tai ainakin pilvet roikkuvat harteilla. Vaikka kliseeltä se kuulostaakin, niin ihmiselämässä kuin luonnossakin kuitenkin ennen pitkää tulee muutoksen tuuli, joka puskee pilvet auringon edestä. Joskus siihen tarvitaan ihan myrskyäkin.

Voimia sinulle ja kärsivällisyyttä, jos olet keskellä matalapainetta tai myrskyn silmässä. Aurinko paistaa vielä! 

Sano hyvät ääneen

Olen perusluonteeltani aika neutraali - mitä tulee asemoitumiseen akselilla pessimisti-optimisti. Juputan välillä turhaakin negatiivista ja toisaalta osaan innostua ihan kunnolla. Tietoisena projektina olen viime vuosina pyrkinyt kiinnittämään huomiota elämän hyviin asioihin ja kääntämään neutraaleita asioita positiiviseen vaakakuppiin. Yksi käytännön keino on ollut sanoa hyvät asiat ääneen.

Jo melko säännöllisesti toistuva esimerkki on  "olipa tänään kiva työpäivä". Joka päivä nuo sanat eivät pääse huulilta tosiaankaan, mutta aina silloin kun päivä on ollut edes neutraali. Opo havahdutti vanhempainillassa sanoessaan, miten tärkeitä nuo sanat ovat jälkikasvun korville. Ketään ei inspiroi kamala työelämä, jos me vanhemmat hoemme sitä pelkästään.

"Onpas mukava, kun ehtii istua alas juomaan kahvia. " 

"Ihanaa, kun on vapaailta eikä tarvitse lähteä minnekään." 

Pieniin tuntemuksiin tulee voimaa, kun ne sanoo ääneen. Hyvä tunne kasvaa. Ainakin itselläni useimmiten. Negatiivista sattuu ja tapahtuu varmasti läpi elämän sivun ja kielteisyys  tarttuu niin helposti, että kaikki sanottu hyvä tarvitaan! 

Vielä kun oppisin ja muistaisin sanoa hyvät palautteet kanssaeläjilleni! Sillä ehkä kohennettaisiin monet päivät negatiivisesta neutraaliksi tai neutraalista positiiviseksi. Positiivisissa kommenteissa on niin valtavasti potkua. 

Hyvää lokakuuta kaikille lukijoille🍂

El Torcal - maisemaretki (ja retkibiisi)

Kirjoitin vajaa pari vuotta sitten retkestämme pilven sisään. Nyt kesällä palasimme tähän Malagan maakunnan suosittuun retkikohteeseen kirkkaalla kelillä. Koska hellekausi oli menossa, lähdimme liikkeelle heti aamusta. Nousu Torcalin vuoristoon on kaunismaisemaista ja mutkittelevaa. Tie on hyväkuntoinen loppuun asti. Edellisessä postauksessa kirjoitin yleistietoa paikasta.

Valitsimme mukana olleiden lapsien ja hellesään takia lyhyimmän polun "ruta verde", mutta aikuisille 4 kilometrin polku on ainakin sopiva. Polku on monin paikoin kivikkoista. Lähtöpiste on parkkipaikalla ja polut on merkattu väritäplin. 

Näimme heti alkumatkasta vuorella asustavia vuohia (?) . Maisemissa riitti ihailtavaa kaikille. Kalkkikivimuodostelmat ovat todella erikoisia. 

Puiden katveessa on varjopaikkoja juomataukoa varten. Talvella vuoristossa on muuten todella kylmää, joten silloin toppavarustustakin voi tarvita. Nyt kesällä espanjalaiset naapurimme kauhistelivat retkivalintaamme, sillä iltapäivisin keli voi todellakin olla liian kuuma. Muistan kyllä että he kauhistelivat silloin talvellakin 😁

Ystävykset tiellä. Los amigos en el camino ❤️

Polun lopussa on näkoalapaikka, josta nyt näkyi todella kauas. Nautin maisemista täysillä. Myös liikuntaesteiset pääsevät näköalapaikalle leveää kävelytietä pitkin parkkipaikalta. 

Kahvilasta voi ostaa vaikkapa jätskiä tai juomista. Suosittelen tätä kohdetta hyvällä säällä. Pilvisellä säällä ei täällä näe mitään, siitähän meillä oli jo kokemusta... 

Pois tullessa pysähdyimme lounaalle Casabermejan kylään. Himpun meksikomainen fiilis tuli itselleni. Jakarandat kukkivat yhä, kesäkuun lopulla toki jo viimeisimmillään.  

Tulipas näitä muistellessa mukava kesäinen olo. Kantakoot kesämuistot yli kylmän talvikauden :) 

Ja tämä Alvaro Solerin biisi sopii mainiosti hieman kaihoisaan tunnelmointiin.

Vanhaa vaan ja hiukan kaipuuta

Espanja-ikävissäni selailin kännykän kuvia ja viime reissuilta löytyi joitakin räpsyjä myös asunnolta. Casa Limonero on saanut pitää vieraita nyt kivasti viime aikoina ja se lievittää hieman omaa kaihoanikin.

Asunnolla ei ole tapahtunut mitään uutta. Ainoastaan pölyä ja hiekkaa keräävät kaihtimet terassilta heivasimme roskikseen ja tilalle lisättiin aurinkokennovaloja. Taloprojekti Suomessa on lykännyt remonttia. Isot vaaleat lattialaatat ja shakkiruudukkolattia ja muutenkin kunnostus kylppäriin saavat vielä odottaa. Silti viihdyn aina kämpillä, mökkimäinen kotoisuus on ihan hyvä ❤️

Viime aikoina rauhoittuminen on ollut välillä vaikeaa itselleni. Kun on keskeneräisiä hommia (koti, raksa loppuviimeistelyt) ja kiireinen päivätyö, lasten monet asiat ym ym, vauhdin pysäyttäminen ei ole helppoa. Keskeneräiset työt eivät sovi minulle sitten yhtään! Kaiken keskellä ajatus kirjasta ja kahvikupista ja pysähtyneestä ajasta Limoneron terassilla on kaihoisa unelma. Lomalla stoppaaminen toteutuu niin paljon helpommin. Mutta onneksi voin harjoitella sitä kotonakin :) 

Samalla aktiivinen puoli minussa suunnittelee retkiä ja puuhaa tuleville lomille. Olen kerännyt listaa paikoista, joissa tulevien reissujen yhteydessä olisi kiva käydä. 

 

Niitä ennen alan vähitellen odottaa ensilunta, joka peittää armollisesti keskeneräisen pihan ja aikaa jää enemmän tarttua kutimiin ja kirjaan. Ja nyt vihdoin meillä on piha, johon ei kolattavaa jää juuri yhtään...

Mukavaa viikonloppua kaikille :)

Hotelli katedraalin kainalossa

Hotelliyöt ulkomailla ovat kämpän myötä vähentyneet radikaalisti, joten silloin, kun hotellia tarvitaan, haluan etsiä jotain hieman spesiaalia. Tässä nyt suositus yhdestä hotellista myös muille.

Sevillan ihanan kaksipäiväisen reissun kruunasi yö Eme Cathedral - hotellissa. Tämä viiden tähden hotelli sijaitsee aivan Sevillan keskipisteessä katedraalin vieressä ja oli jokaisen euron väärti. Bongasin erikoistarjouksen Booking.comin kautta ja 157e aamupaloineen yöstä oli kyllä todella edullinen hinta. Kuvan näkymä on hotellin kattoterassilta. 

Hotellin ihana viileys ja henkilökunnan lämmin ystävällisyys otti meidät vastaan, kun olimme tarponeet 38 asteen helteessä parkkitalolta mukulakivillä matkalaukkuja vetäen noin puolentoista kilometrin matkan. Lähempänäkin olisi ollut parkkitaloja, mutta eksyminen Sevillan uumeniin auton kanssa sai meidät kurvaamaan lopulta mihin tahansa parkkiin. Kirjautumisen yhteydessä sai valita haluamansa juoman ja hotellin asiakaspalveluhenkilö antoi meille myös tietoja visiittiämme varten. 

Meillä oli ihan standard-tason huone, mutta se oli tosi siisti, tyylikäs ja hyvin varusteltu. Vuoteet olivat mukavat nukkua. Olen aina innoissani hotellien pikkupakkauksista ja täältä löytyi kaikki ompelusettiä ja kynsienhoitopakkausta myöten. 

Aamupala oli todella monipuolinen. Oman maun mukaisen munakkaan sai valita, erikoiskahveja, kaikenlaisia hedelmiä ja leivonnaisia/leipiä, jugurtteja oli saatavilla. 

Hotellin yleiset tilat ovat myös viihtyisät. 

Ja heti hotellilta ulos astuessa ollaan suoraan upealla katedraalilla, joka on maailman suurin katedraali.

Suosittelen hotellia lämpimästi ja aion vierailla täällä uudestaan, mikäli se minusta on kiinni. 

Silti oli ihana ajella Sevillasta omaan kotiin. Erinomainen yhdistelmä lomalle! 

Ratissa Andalusiassa

Autoilu ulkomailla herättää monissa jännityksen (ellei jopa kauhun) ajatuksia: kaoottinen liikenne, hätävilkkujen kanssa ties minne risteykseen parkkeeratut pirssit ja nyrkkiä puivat kuskit. Naiselle rattiin tarttuminen voi tuntua ihan hurjalle. Tai ainakin oma näppituntuma on, että miehet lähinnä ajavat vuokra-autoja.   Tähän postauksen kokoan muutamia faktoja ja vinkkejä Andalusiassa autoilusta. Ensimmäinen niistä on se, että Andalusiassa autoilu on pääsääntöisesti oikein mukavaa! Joudun korostamaan nyt aluetta, koska esimerkiksi Valencian alueella autoilu on aivan toisenlaista ja todellakin hurjaa.

Olen itse autoillut paljon niin pikkukylissä kuin Malagassakin ja ihan mallikkaasti on sujunut yhtä parkkitalon tolppakosketusta lukuunottamatta. Ajaminen kannattaa ajoittaa ainakin kaupungeissa ruuhkahuippujen ulkopuolelle eli aamuisin 9-10 ja iltaisin 17-18 ovat ruuhkaisia. Parkkitalo kannattaa katsoa valmiiksi ennen kaupunkiretkeä ja ohjelmoida navigaattoriin. Isoissa kaupungeissa tienvarsipaikat voi unohtaa, ne ovat aina tupaten täynnä. Pikkukylissä asia on toisin ja esimerkiksi Frigilianassa parkkeerataan tienvarteen. Valkoinen viiva kertoo maksuttomasta pysäköinnistä, keltainen pysäköintikiellosta ja sininen maksullisesta pysäköinnistä. 

Tiet ja viitoitukset ovat hyvässä kunnossa, erityisesti moottoritiet. Navigointiin suosittelemme oman kokemuksen pohjalta Google mapsia, se vie luotettavimmin perille. Nopeusrajoituksia tulee noudattaa, peltipoliisitutkia on moottoriteillä jonkin verran ja lasku ylinopeudesta löytää Suomeen! (Jos saat laskun, maksamalla 2 viikossa saa sakon puoleen hintaan). Pitkillä automatkoilla pitää muistaa moottoriteiden tietullit (yleensä 5-7e/tulli). Tulleja ei ole välillä Málaga - Nerja ollenkaan, mutta Málaga - Gibraltar - välillä on muistaakseni kolme tullipistettä. Ne näkyvät Mapsissa. 

Moottoriteillä ajo on ollut mielestäni turvallista eikä yhtään Suomea kummoisempaa. Maisemareitti maantietä n-340 on sitten mutkittelevaa tietä varsinkin Nerjasta itään ja maisemat ovat hienot. 

Pikkukylissä kannattaa parkkeerata isojen läpikulkuteiden läheisyyteen eikä seikkailla kapeimmilla umpikujiksi päättyvillä teillä. Jalankulkijaa väistetään aina ja suojatien kohdalla autoilija on aina kärsivällinen Espanjassa, paljon tunnollisemmin kuin Suomessa. 

Lopuksi vuokraamosuositus. Jo parinkymmenen vuokrauskokemuksen perusteella lämmin suositus Malagacar.com - firmalle (ei ole mainos, en hyödy tästä). Kaikki sujuu hyvin, auto on upgradettu monesti ja otettuna full packagella on täysi vakuutusturva ja firma ei silloin pidätä luottokortilta mitään panttia. Viikkovuokra jää pikkuautolla sesonkinakin alle 200 euron (viimeksi 2 viikkoa oli 270e). Espanjassa parkkipaikkakolhut ovat niin yleisiä, että vakuutusturva on ehdoton. Muilla firmoilla kokemus ei ole ollut yhtä hyvä. 

Polttoaine on noin 20 snt/l edullisempaa kuin Suomessa. Nerjassa on Lidlin yläpuolella edullinen kylmäasema.

Turvallisia kilometrejä kaikille reissukuskeille!